Puheita ja aloitteita kaupunginvaltuustossa

  Aloite

 koskien kierrätyskeskusta Lohjalla

Nykyisin kaupunkisuunnittelukeskuksen alainen ympäristöyksikkö perusti aikoinaan kansalaisjärjestöjen aloitteesta Lohjalle kierrätyskeskuksen.  Sen ylläpidon ehtona oli kansalaisjärjestöjen mukanaolo keskuksen aukipitäjinä.

Elettiin edellisen laman aikaa ja aikuisia työllistettäviä riitti erittäin ansiokkaaseen työhön keskuksen kehittäjänä.

Kummaltakaan taholta kysymättä, ympäristöpäällikön lomalla ollessa kierrätyskeskus siirrettiin hallinnollisesti sivistyskeskuksen alaisuuteen.  Perusteluina oli epävirallisesti se, että Lohjalla ei tarvita kunnallista kirpputoria – eli se olisi haluttu lakkauttaa ja ottaa vapautuvat tilat museon käyttöön. Virallisesti siirtoa perusteltiin sillä, että sivistyskeskuksen alaisuudessa kierrätyskeskuksessa voidaan työllistää nuorisoa.

Nyt kierrätyskeskuksesta on luotu kunnallinen kirpputori, jota nuoret hoitavat ymmärtämättä useinkaan sinne tuotujen tavaroiden arvoa tai käyttötarkoitusta.  Keskuksen tavoitteena on nyt vuodesta toiseen tietty rahallinen tuotto.  Ympäristöpuolella mittaustapana oli keskuksen kautta kiertänyt tavaramäärä ryhmiteltyinä eri lohkoihin.  Näistä esitettiin kuukausittain raportti käyrästönä keskuksen ilmoitustaululla.  Ja kierrätysmääriä vertailtiin myös Suomen muihin kierrätyskeskuksiin.   Painopiste on nyt muuttunut.

Esitän aloitteenani, että kierrätyskeskuksen hallinnointi siirretään takaisin sen perustajataholle kaupunkisuunnittelukeskukseen.  Tarkempi taho selvinnee, kun asiaa selvitetään.  Kierrätyskeskus on osa toimivaa jätehuoltoa, jota tietenkin tulee sivistyneesti hoitaa.

Lohjalla 17.12.2008
  ________________________________________
  Hannele Ilomäki-Piirilä, Keskusta

  Tämän allekirjoittajiksi rupesivat sitten myös koko oma oikeiston ja keskiryhmien valtuustoryhmä sekä vihreät, meidän lohja ja vasemmistoliitto.  Demarit jahkailivat eikä siitä sitten tullut valmista.

Aloite
 koskein valtuuston työskentelyä

Valtuustokyselyllä mitattiin onnistumisia ja epäonnistumisia valtuustokaudella.  Eräs epäonnistuminen oli kyselyn mukaan valtuustoryhmien keskisessä yhteydenpidossa.

Olen harmitellut jatkuvasti, miten vähän valtuustoa päästetään keskustelemaan valtuustona.  Infotilaisuuksissa kaikki ovat yhdessä, mutta puheenjohtajat pitävät huolen, että keskustelua ei tapahdu.  ”Vain kysymyksiä alustajalle!”  Ymmärrän asian. Tällainen ryhmä on liian iso ja aika rajallinen.

Valtuustoseminaareissa valtuutetut jaetaan pienempiin keskusteluryhmiin.

Aloitteeni kuuluu:

Seminaareissa ja kokouksissa, joista maksetaan palkkio osallistujille, valtuutetut pitää jakaa sekaryhmiin valmistelemaan asioita.   Keskusteluja ei käydä vielä omissa ryhmissä seminaarin aikana.

Nämä tilanteet eivät muodollisesti ole päättäviä kokouksia, vaan asioita alustavasti pohtivia ja asioihin tutustuvia.  Usein asiakirjat on saatu vasta seminaarin alkaessa.

Valtuustoryhmät kokoontukoot omalla ajallaan ja omalla kustannuksellaan.  Eihän kaupuki saa maksaa ryhmäkokouksista.  Näin muita ryhmiä tavaten valtuuston yhteinen ymmärrys ja toistensa tunteminen lisääntyy. 

Nyt on tulossa isoja ja vaikeita asioita päätettäväksi alkavalla valtuustokaudella, ilmastonmuutokseen puuttuminen painaa päälle ja taloudellinen lama samanaikaisesti.  Koko valtuuston yhteistä tietoa ja tahtoa tarvitaan juuri nyt!

Lohjalla 17.12.2008

  _____________________________________________
  Hannele Ilomäki-Piirilä, lähtevä valtuutettu, Keskusta

Valtuustokysely osoitti sen, mitä myös olen harmitellut koko mukanaoloajan: Valtuustoryhmillä on liian vähän yhteistyötä. Minusta syy on siinä, että valtuustoa ei päästetä keskustelemaan missään tulevista asioista etukäteen. Kun on valtuustoinfo, jossa kaikki valtuutetut saavat olla paikalla, puheenjohtajat pitävät tiukasti kiinni, että vain saa esittää alustajille täydentäviä kysymyksiä. Ei saa puhua, mitä itse on mieltä. Kun Elina Lehto aloitti kaupunginjohtajana, viestittelin hänelle tästä. Pyysin, että ainakin valtuustoseminaareissa jaettaisiin valtuutetut sekaryhmiin. Hän sen tekikin, mutta sitten on ilmeisesti painostus ollut kova ja käytäntö palasi entiselleen. Seminaareissakin heti asioiden esittelyn jälkeen porukka jakaantuu omiin valtuustoryhmiinsä. Olen sitä mieltä ja sen yritän saada sanotuksi 17.12, että kaupungin kustantamia kokoontumisia, seminaarit ym, ei pidä käyttää valtuustoryhmien ryhmäkokouksiin. Ryhmäkokoukset on pidettävä omalla ajalla ja omalla kustannuksella! Valtuustoa ei saada toimimaan yhteen ja yhteisten tavoitteiden mukaisesti, jos ei koskaan päästetä keskustelemaan muiden kanssa yli puoluerajojen. Esim kaupinginjohtajan vaali oli hyvä osoitus siitä, miten hierarkisesti johdettuja valtuustoryhmät ovat. Joka ryhmäjohtajalta tuli etukäteen viestiä, että Juvan kannatus on niin kova, että Juva voitaneen valita yksimielisesti ilman äänestystä. Minun ryhmäni ryhmäpuheenvuorossa ei tosin sanottu, että se on ryhmän yksimielinen päätös. En nimittäin siihen suostunut. Olisin kuitenkin ehdottanut kokouksessa äänestysmenettelyä. Kaikki muut ryhmät kertoivat, että Juvan kannatus olisi yksimielinen. Äänestys pidettiin, 11 edustajaa 51:stä äänesti jotakuta muuta kuin Juvaa tai tyhjää! Näyttää siltä, että ryhmien sisällä on oppositiomielialaa, joka ei pääse ulos, kun ryhmät pidetään tiukasti omissa oloissaan. - Joissain tiukoissa päätöksissä olen yrittänyt laskeskella, oliko päätös edes valtuuston enemmistön mielen mukainen. Isot ryhmät ovat vaatineet sellaisella voimalla ryhmän enemmistön mielipiteissä pysymistä eli ryhmäkuria. Ja sen sanelee taas...

Aloite liittyen kouluruokailun järjestämiseen Lohjalla

Pidetty Lohjan kaupunginvaltuuston kokouksessa 16.4.2008

Kouluruokailu on taas ollut uutisotsikoissa.  On kehoitettu huolehtimaan ruuan terveellisyyden lisäksi maittavuudesta sekä poistamaan koululaisten ulottuvilta virvoitus- ja energiajuomat y m makeat.

Myös ilmastonmuutokseen sopeutuminen  sekä sen torjumiseen osallistuminen tuovat kouluruokajärjestelmään omat vaateensa.

Lohjalla kouluruoan valmistus on uudelleenjärjestelyjen alla.  Ruuanvalmistamisen keskittäminen jatkuu.

Tähän astista keskittämistä eli ruuan kuljettamisen lisäämistä perusteltiin henkilökunnan paremmalla riittävyydellä.  Piti irrota henkilöitä sijaistuksiin.  Kuitenkin keittiöissä vallitsee akuutti työvoimapula: Koululaisia käytetään apuna pois heille kuuluvilta oppitunneilta, muutoin ruuan jakelu ei toimi.  Tiskauksia ei voida tehdä, vaan monen sadan syöjän astiat heitetään kertakäyttöisinä roskiin.  Suurta sairastuvuutta perustellaan lapsilta saaduilla taudeilla, mutta opettajakunta altistuu kaikkiin samoihin kaupungilla liikkuviin tauteihin, mutta yhtään oppituntia ei sen vuoksi ole jäänyt pitämättä.

Jotain kouluruokajärjestelmässä mättää. 

Nyt herää epäilys, onko tuleva järjestelmä selvästi edeltävää parempi.  Varsinkin, kun siinä ei ole tarkasteltu ”taloudellisuuden” kannalta muita edellä mainittuja nykyajan vaateita.

Viime teknisessä lautakunnassa käsiteltiin uutta, kolmeen keittiöön keskittynyttä järjestelmää.  Valtuusto on päättnyt hyväksyä järjestelmän.  Siinä ruoka valmistetaan, jäähdytetään, kuljetetaan nautintakouluihin kylmäkuljetuksena, lämmitetään uudelleen – ja heitetään loput pois.  Tekninen lautakunta ei kokouksessaan niellyt vielä esitettyjä liikenneturvallisuussuunnitelmia tai niiden puuttumisia.  Myös kummastusta herätti viidenneksen kasvanut muutostöiden hinta.  Entisen viidentoista vuoden laskennallisen takaisinmaksuajan sijaan nyt puhuttiin kahdesta kymmenestä vuodesta, jonka jälkeen järjestelmä alkaa tuottaa voittoa.  Minkälaiseksi maailma on muuttunut kahdessa kymmenessä vuodessa, kun se on jo nyt suunnitelmaprosessin aikana muuttunut toiseksi, kiitos yleisen havahtumisen ilmastonmuutokseen? Materiaalin ja energian säästötavoitteet tulevat olemaan nyt tärkeämmällä sijalla kuin esimerkiksi henkilökuntasäästöt.

Aloitteeni kuuluu:

- Jäädytetään toistaiseksi kolmen valmistuskeittiön järjestelmän toteutus.  Perusteena liikenneturvallisuusjärjestelmien epäkohdat, hinnan karkaaminen sekä uudet kouluruokailuun kohdistuvat vaateet.

- Perustetaan Lohjan kaupunkiin asiantuntijatoimikunta miettimään uuden yhteiskunnan vaateita kaupungin kouluruokailulle.  Toimikunta ottakoon huomioon henkilökunnan selviämisen ja hyvinvoinnin, ruuan laadun ja sopivuuden aina kestävän kehityksen mukaiseen resurssien käyttöön.  Viittaan tässä mm yli jäävän ruuan hyödyntämiseen ruokana sekä kertakäyttöisyyden poistamiseen.
- Asiantuntijoina käytettäköön kaupungin työntekijöitä, jotka aikaisemmin virkatehtävänään  valvoivat kuluruokailun toteutumisten eli kotitalousopettajia sekä mm ympäristöasiantuntijoita tekniikan ja talouden asiantuntijoden lisäksi.

- Kouluruokailuun tehtäköön järjestelmämuutoksia vasta, kun toimikunta on antanut lausuntonsa.

Lohjalla 16.4.2008

  _______________________________________________
 Hannele Ilomäki-Piirilä, oikeiston ja keskiryhmien valtuustoryhmän jäsen

  Kommentti:  Syksyyn mennessä aloitetta ei ole viety kaupunginahllitksen käsittelyyn, vaikka se sillä saatteella valtuuston kokouksesta lähti! Sen jälkeen on mm Helsingin Itäkeskuksessa aloitettu kouluissa uudelleen koulukohtaista ruuanvalmistusta (HS 5.9.), koska ruuan kuljetuskustannukset ovat nousseet. Kirjoitin asiasta Länsi-uusimaahan.

Mangsin voiman kaava

Pidetty Lohjalla kaupunginvalötuuston kokouksessa 12.12.07

Kun uudenaikaista jätekeskusta alettiin suunnitella Lohjalle, selitettiin, miten on järkevää, että jätteet käsitellään lähellä siellä, missä ne tuotetaankin.  Ajateltiin kai, että sillä on myös jätteitä vähentävä merkitys.

Hämmästys oli suuri, kun sitten toteutuessaan keskus palvelikin kahtatoista kuntaa Hangosta Vihtiin.  Mihin katosi lähellä käsittelyn periaate?

Nyt jäteyhtiömme on sitonut itsensä yhteen YTV:n jäteratkaisun kanssa.  Eli  missä tahansa YTV polttaa jätteensä, samaan työnnetään Lohjalaisten tuotokset.  Taas se voi olla lähellä meitä tai sitten jossain muualla.  Kokonaisuudessaan kuitenkin jätteiden kuljettaminen yhä kasvaa.  Ja lähellä käsittelyn periaate on yhä kauempana.

Tämä tänäpäiväinen kaavan käsittely on ennenaikainen. 

YTV:n jäteenkäsittelyn YVA on vasta nähtävillä.  Vaikka se nyt on näin lujasti sidoksissa lohjalaisten elämään, jostain syystä, jota en tiedä, missään Lohjan elimessä ei ole tuohon YVAan alettu miettiä lausuntoa.  Outoa!

Kummatkin raportit, niin tämän käsittelyssä olevan hankkeen kuin vasta nähtävänä oleva YTV:n  YVA-raportti ovat vajavaisia.  Yhteysviranomainenkin vaati Mangsin YVAan  monia täydennyksiä. Huomionarvoista on, että molemmista raporteista puuttuvat  hankkeiden todelliset, lailliset nolla -vaihtoehdot.  Se, miten kehitetään jätteiden käsittelyä, jos läjitystä pitää vähentää eikä polteta.  Näissä ympäristönvaikutusarvioinneissa ei edes alettu kuvitella, miten jätevirtoja kaatopaikoille voitaisiin vähentää ja kääntää suuntaa luonnonvarojen tehokkaampaan käyttöön.  Vaihtoehto ehdotetulle toimintatavalle YVAssa pitää olla.  Nykytilanteeseen viittaaminen nolla-vaihtoehtona ei kelpaa, koska se ei ole jätelain mukaan mahdollinen.  Jos oikeaa nollavaihtoehtoa ryhdyttäisiin tekemään, saattaisi siitä olla vaikka apua M-Realin tehtaan energiatarpeeseen. Siitä kohta.

Jätteiden tuottamisen rajoittamiseen pitää mennä. Olemme kulutuksessamme taas tänä vuonna jo ylittäneet ihmiskuntana maapallon vuotuisen tuotantokyvyn. Meillä se ei näy, koska olemme rikkaita ja ikään kuin saamme hankkia kaiken sen, mihin meillä on varaa. Jos tasan jakaisimme hyödykkeet, näkisimme, mikä on meille kuuluva osa.
On laskettu, että suomalaisten kohdalla se tarkoittaisi 50-luvun kulutukseen palaamista. Kuulostaa kauhealta, mutta nykytekniikalla ei se olisi edes erityisen epämiellyttävää.   Olisi otettava vaan aikuisen järki käteen, siinä, mitä tehdään.  Esimerkkinä voisi vaikka mainita, että Lohjalla saa jo ostaa pesuaineita omaan astiaan, jos haluaa säästää massoittain muovia.

Luonnonvarojen jo kallistumisesta ja hankalasta saatavuudeta saimme eilen kuulla M-Realin johtaja suulla.

Toinen ihmetys: Lohjalla on tuo moottoritie tulollaan. Olen seurannut noin 50-vuotisen havaintokauteni aikana, miten selvä yhteys on teiden paranemisen ja lisääntymisen sekä linja-autovuorojan vähenemisen kanssa.  Tilastojen perusteella voisi jopa väittää, että näillä on syy-yhteys.  Moottoritien YVAssa ei suostuttu ottamaan huomioon muita liikennemuotoja, kuten rautatietä.  Nyt kuitenkin etsitään samaan maastokäytävään tilaa myös pikarautatielle! Päätöksillä, huonoillakin on kehitystä ohjaava vaikutus, vaikka väitetään, että niillä vain vastataan olemassa olevaan tarpeeseen.

Miten tämä liittyy tähän kaavaan?  Liikennettä olemme taas lisäämässä, jos kaava hyväksytään.  Ihmisille melua, hengitysilman saasteita ja vaaroja aiheuttavaa liikennettä.  Ennenkaikkea myös ilmastokaasujen tuotto liikenteen lisääntyessä lisääntyy, eikä vähene, johon jo pitäisi pyrkiä.

Mikä olisi vaihtoehto?

Ehdotin Laurentiussalin tilaisuudessa viimeksi, että otetaan nyt jätteenkäsittelyn käyttöön alue, joka alkuperäisessä valtuuston päätöksessä siihen jo aikoinaan osoitettiin: Risten.  Sinne voitaisiin koota kaikkea lähialueella syntyvää metaania tuottavaa ainesta:  Ruohomassaa voitaisiin koota, kaislamassaa, puhdistamolietteitä, eläinten tuotoksia,  muodostamaan kaasua.  Nykyaikaisin menetelmin kaatopaikkaläjityksestäkin saadaan talteen jo 90 % metaanista.  Jos tätä menetelmää kaihdetaan mahdollisen karkaavan metaanin vuoksi, niin kuin polton lobbaajat ovat tehneet, voidaan sitä verrata vaikka ilmastoidun auton kaasuvuotoihin.  Autoissa yleisin kylmäaine on fluorihiilivety, jolla on 1400 kasvihuonekerroin, metaanilla vain 24.  Ja autoista karkaa koko ajan suurempi prosentti kaasua kuin hyvin tehdyltä läjitykseltä.  Viimeisin Tekniikka&Talous- lehti kertoo, että 10-15 % autojen kylmäaineesta vuotaa letkujen ja tiivisteiden läpi.

Tuossa Ristenillä olevassa laitoksessa syntyvä metaani on helppo johtaa Kirkniemen tehtaalle polttoon ja kyseessä on silloin aidosti uusiutuva energia.  Tässä prosessissa ei myöskään lisäänny supermyrkyt, ei taivaalle eikä maaperään.

Nykyisin kaikki puhdistamoliete viedään Lohjalta Hankoon, mutta tarkoitus on, että se voitaisiin hävittää jätteenpolton sivussa.  Lauantaina yritettiin polttaa porkkanaa Latvalan takana, sitä itseään olisi myös voinut kokeilla…

Jätteiden polton lämpö olisi tuotettu paljon enemmän fossiilisella, ilmakehän hiiltä lisäävällä tavalla, kuin mitä on haluttu laskea.  Sekajätteen painoprosenteja syntyy massan märkyydestä, vedestä.  Vesi ei pala.  Märkyys tekee sen, että sinänsä palavakin biomateriaali antaa ulos nollaenergiaa. Viittaan tässä ruuantähteisiin, vaippoihin ja  puhdistamolietteeseen.  Todellinen lämmöntuotto perustuu sitten kuivaan palavaan, puuhun, kuivaan paperiin, muoveihin. Jos rakennetaan tulevaisuuden tarpeisiin energialaitosta, se ei enää saa perustua muovin polttoon!  (Ilmakehän hiilen lisäämisen vuoksi.) Ja kuiva paperi on siellä usein myös väärässä paikassa.

Sitten Nimby- ilmiöön vielä.  Ihmisiä näyttää vaivaavan, kuinka paljon kaikessa porussa on kuitenkin kyse vain Ei-Minun –Takapihalleni –ilmiöstä, Not in my backyard.  Uunin puoltajat sanovat kaiken vastustuksen olevan sitä.  Toisaalta voisi kysyä myös, kuinka monella uunin puolesta puhujalla on oma mikä milloinkin etunsa kyseessä.  Huvittavinta tässä on, että tätä tässä puhuvaa ihmistä on syytetty siitä että ei ymmärrä ottaa itselle sitä etua, joka uunista henkilökohtaisesti olisi.  Siis oman takapihan rauhoittumisen muodossa.

Yllä olevasta kuitenkin selviää, että en kannata kyseessä olevan Jönsbölen korttelin asemakaavan muuttamista jätteenpolton sallivaan muotoon. En edes kannata koko asian käsittelyä tänään, koska siihen liittyvä YTV:n YVA on vielä hyväksymättä ja uuden polven jätehuolto alkamatatta.

Hannele Ilomäki-Piirilä

Kommentti: Valtuuston enemmistö päätti hyväksyä Mangsin voimalan kaavan.  Sillä se samalla sinetöi Lohjan päättäjien mahdollisuuden vaikuttaa enää uunin tulemiseen tai tulematta jäämiseen.  Asukkaat ja mm Lohjan seudun ympärsitöyhdistys ry jatkaa tehdystä päätöksestä valittamista, M-Real jatkaa uunin rakentamisen valmisteluja.

Valtuustoaloite

Energiapoliittinen selvitys

Ei ole sama, millä lämmität!  Pientaloihin lisääntyneet puuta polttavat takat ovat energiaomavaraisuutta, mutta haittansa on niilläkin varsinkin taajamissa.  Muun muassa itse palotapahtuman hallinta on vaikeaa puhumattakaan siitä, mitä niissä sitten mahdollisesti poltetaan.

Ylipäätänsä kaikilla energiamuodoilla on haitat ja hyvät puolet. 

Taajamissa on järkevää tuottaa lämpöä keskitetysti ja jakaa sitä kaukolämpönä. 

Lämmitysenergiaa voidaan saada monella tavalla:  Polttoon perustuen, suoralla sähköllä, sähköä apuna käyttäen maalämpönä ja ilmalämpönä.  Auringosta sitä saadaan suoraan erilaisilla rakennuksen sijoitukseen liittyvillä passiivisilla tavoilla ja aktiivisti teknisillä vempaimilla, jotka lämmittävät käyttövettä tai tuottavat sähköä.  Tuulikin on valjastettu joskus suoraan - aikoinaan kartanoissa kaivoveden nostoon, nyt siitä tehdään sähköä joka taas voi lämmittää. 

Polttoaineiden kirjo on valtava: polttaa voidaan kivihiiltä, öljyä, kaasua, niin maakaasua kuin eri tavoin tuotettuja biokaasuja,  kaatopaikkakaasua, lannasta syntyvää kaasua jne. Bioöljyjä voidaan polttaa, viljaa (Sinänsä kauheaa, mutta EU:lta voi saada tukea energiakauran viljelyyn),  pajua, puuta, pellettejä, turvetta ynnä muuta.

Lohjalaisten lämmitykseen on energiaa saatavissa teollisuuden lauhduttimista.

Nyt on korkea aika tehdä selvitys käytettävissä olevista energiamuodoista.  Sellainen selvitys, joka ottaa huomioon Lohjan erityispiirteet.  Sellainen selvitys, joka sisältää arviot niin saatavuudesta ja hinnasta ja niiden kehityksestä kuin myös vaikutukset paikalliseen työllisyyteen, ympäristöön – asuinympäristöön, luonnonympäristöön ja maisemiin.  Ympäristövaikutuksissa ei tule pysyttäytyä vertaamaan nykytilanteeseen vaan pyrkiä parempaan.  Elämme niin globaalia aikaa, että myös pitää arvioida mahdolliset muutokset määräyksissä.  Se lienee selvää, että pelkkään fossiilisten polttoaineiden polttoon ei pitäisi enää rakentaa keskitettyä lämmitysjärjestelmää.   Mutta myös ilmansuojelun ja vesiensuojelun kiristymiseen kannattaa varautua.  Ja jos osaisimme, varautuisimme ilmaston muuttumisen tuomiin ongelmiin:  Näitä ovat milloin myrskyt, milloin tulvat ja kuivuus tai erittäin suuri kuumuus kesäaikaan. Lämmitysjärjestelmän tulee olla luotettava  ongelmaolosuhteissakin.  Lämmitysjärjestelmän kannattaisi olla myös monipuolinen ja helposti vaihdettavissa ja kehitettävissä.  Ja ihmisten omatoimisuuteen kannattaisi jättää varaa, tavalla tai toisella sellaiseen, jota pienuuneja käytettäessä nyt on.

Lämmitysjärjestelmä on imagokysymys, se voi olla lohjalainen vetovoimatekijä.

Kaikkeen edellä esitettyyn liittyen esitänkin, että

Lohjalla ryhdytään pikaisesti tekemää energiaselvitystä, joka sisältää erilaisten energiamuotojen erittelyn ja esittelyn ja sisältää yllä lueteltuja näköseikkoja.  Tällaisessa energiapoliittisessa selvityksessä tähdättäisiin kaukolämmön tuottamiseen lohjalaisille, mutta annettaisiin ohjeita ja neuvoja myös pientalojen lämmitykseen. 

Lohjalla 10.11.2004          Hannele Ilomäki-Piirilä
                      Oikeiston ja keskiryhmien valtuustoryhmä

Ojamon kaivosveden käyttö lämmönlähteenä

 Valtuustoaloite

Kuten aikoinaan juomavesiasiassa, myös lämmitysenergiassa käyttämätöntä resurssia Lohjalla on kaivos.  Nyt suunnitellun uuden pientaloalueen alla Ojamolla kaivos on täyttynyt vedellä. Vesi on erinomainen varaamaan lämpöä, parempi kuin pelkkä maa.  Maalämpöjärjestelmä antaa lämpöenergiaa suuruusluokkaa neljä kWh:a yhtä sijoitettua kWh:a kohti. Kaivosvedestä lämpöenergian ottaminen ei myöskään häiritse luonnon ekosysteemejä, kuten järviveden käyttö tekisi. Valmiit kaivosontelot talojen alla säästävät kaivamiskustannuksia.

Ehdotammekin valtuustoaloitteena:

Samalla kun rakennamme puupientaloalueen vanhan Ojamon kaivoksen päälle, selvitämme mahdollisuuden hyödyntää asuinalueen sijainti vedellä täyttyneen kaivoksen päällä ottamalla käyttöön  kaivosveteen sitoutunutta maalämpöä.  Maalämpöjärjestelmä on kaupunki-ilmaa ja ympäröivää vettä saastuttamaton energialähde talojen lämmityksessä.  Sen käyttö on myös muutoin pitkällä tähtäyksellä turvallista, koska käytön hinta ja saatavuus ovat sääoloista ja suhdanteista vain hyvin vähän riippuvia.
Liitteenä tietoa  KTM:ltä saatavasta tuesta tällaiselle hankkeelle.                        

Lohjalla 29.1.2003

 Kommentti: Koko valtuusto yhtyi y.o. aloitteeseen.  Energiajohtaja tamminen ei ollut ilatunut tehdystä aloitteesta.  hän tyrmäsi sen epämääräisillä laskelmilla.  Uusin aloitteen vielä ja puolustin sitä teknisessä lautakunnassa mm vuoropuhelulla Energiajohtaja Tammisen kanssa.  Luovutin, koska kukaan ei suostunut julksesti tarkistamaan thtyjä kannatavuuslaskelmia. 

Emergiajohtaja vetosi siihen, että Lohja alkaa tuottaa lämpöä jätteitä polttamalla sa sellainen jäte-energia on halvempaa kuin maa(kaivos)lämmöllä tehty.  Hän väänsi jäte-energia myös jotenkin ympäristöystävällisemmäksikin.  Silloiset jäteuunihankkeet kaatuivat, Tytyriin, Munkkaalle.  Sen sijaan Lohjalle rakennettiin uusi öljykattila turvaamaan lämmön riittävyyttä. 

 Tuolloin toteutettuna Lohja olisi saanut mainosarvoa edelläkävijänä ja mahdollisesti myös EUtukea hankkeelle.

Ojamon uusi asuinalue on toteutettu matalalämpöperiaatteella.  Siihen voi myöhemminkin liittää vielä alta otettavan kaivoslämmön.  Jäin odottamaan aloitteelle otollisempia aikoja.

3    Kaupunginvaltuusto 25.9.2002
Ventelän kaupunginosan kortteleita 94-97 koskeva asemakaavan laatiminen (uusi sisääntulotie).

Muutosesitys

Huomioita:
1. Mitä olemme päättämässä kortteleista 94 ja 95?  Niistä ei ole kuvaa eikä selostusta esittelyasiakirjoissa.
2. Kortteleiden 96 ja 97 kaavamääräyksissä käsketään välttämään pohjaveden laatua tai määrää vaarantavia toimenpiteitä.  Siis huomatkaa, alueelle rakentamisen pitää tapahtua sekä pilaamatta pohjaveden laatua että vähentämättä sen määrää.  Kaavamääräykset ovat ristiriitaiset tai sitten ne on tulkittava yksinkertaisesti niin, että ne kieltävät ajoneuvoliikenteeseen liittyvän rakentamisen.  Kaavamääräykset esittävät yksiselitteisesti, miten veden laadun heikkeneminen tulee estää:  Ajoneuvoliikennealueet ja niiden vierialueet on eristettävä vettä läpäisemättömällä materiaalilla.  Sade- ja sulamisvedet on johdettava öljynerotuskaivojen kautta.  Mutta mihin, ei tässä sanota?  Tuskin lähimmille viheralueille.  Yleensä hulevesien purku tapahtuu ojaan tai puroon pintavedeksi.  Tuskin  täälläkään, pohjavesialueella pintaan.  Jos ajoneuvoliikennealueita rakennetaan näihin kortteleihin, ne vaarantavat pohjaveden muodostumista ja ovat kaavamääräysten vastaisia.
3. Asemakaavaselostusta ei ole tähän kaavaan ollenkaan.  Liitteenä on asemakaavan selostus, joka koskee 4.3.2001 päivättyä asemakaavaa.  Se on myös päivätty kyseiselle päivämäärälle. 
4. Yllä mainittu kaavaselostus koskee kyllä kortteleita 96 ja 97.  Kortteleista 94 ja 95 ei siinä ole mainintaa.
5. Yllä mainitussa kaavaselostuksessa kerrotaan koskien läheistä Natura-aluetta Uudenmaan ympäristökeskuksen mielipiteeksi  (sananmukaisesti), että ” Lohjanharjun osayleiskaavan muutos ja laajennus ei merkittävästi vaikuta Natura-alueen luonnonoloihin, mikäli rakentamista ei sallita.” (sivulta 12). Hiukan alempana sanotaan, että Natura-alueen suojelutavoitteet saavutetaan, koska Natura-alueen välittömään läheisyyteen ei osoiteta uutta laajamittaista liiketoimintaa.  Kaavaehdotuksen osoittama rakentaminen haittaa siis Natura-aluetta:  Kaavassa on merkitty rakennusoikeudeksi kerroin 0,5 ja (lainaus): ”kaavan KL- alueiden varaukset mahdollistavat suurten rakennusten rakentamisen pysäköintipaikkoineen alueelle.”  Tässä yhteydessä todetaan rakentamisen myötä pohjaveden pilaantumisriskin kasvavan, mutta että kaavassa on kaavamääräyksin otettu huomioon pohjaveden suojeluvaatimukset.  Ristiriita sen kun kasvaa.
6. Yllä mainitussa kaavaselostuksessa viitataan useasti Tielaitoksen teettämään  ympäristövaikutusten arviointiin.  Kyseinen arviointi on Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksynnästä huolimatta osoittautunut jo monilta kohdin puutteelliseksi.  Esimerkiksi uhanalaista eläimistöä ei siinä oltu otettu huomioon.  Liito-oravaselvitystyö aloitettiin YVA:n hyväksymisen jälkeen.  Myös alueen saastuneita maa-alueita ei ollut YVA:ssa mukana.  Lempoon suon ampumarata-alueen saastuneista maista on  paraikaa menossa erillinen ympäristövaikutusten arviointi. Nämä ovat esimerkkejä paljastuneista heikkouksista.  Kyseinen YVA saattaa olla muodollisesti, mutta ei käytännössä riittävä tae ympäristövaikutusten hallitsemiseen alueella.

Monien epäselvyyksien vuoksi ja koska yllä mainittu kaavaselostuskin lopuksi toteaa, että rakentamisen myötä pohjaveden pilaantumisriski kasvaa, esitän, että

Ventelän kaupunginosan kortteleita 94-97 koskevaa asemakaavaa ei hyväksytä vaan se palautetaan valmisteluun, joka takaa pohjaveden turvallisuuden alueella.

   Hannele Ilomäki-Piirilä

Kommentti:  Nyt alueella rakennetaan vain autoilla saavutettavaa "viihdekeskusta" erilaisine kauppoineen ja huvituksineen.

 19. VARATEHON HANKINTA LOHJAN ENERGIAHUOLTO OY LOHERILLE

 Puhe valtuustossa

Lämmön tuottaminen isossa kattilassa on ympäristön kannalta puhtaampi vaihtoehto, kuin talokohtaiset omat pienet uunit.  Pienissä uuneissa puuta poltettaessa syntyy pienhiukkas- ym päästöjä, joita vasta ollaan tiedostettu ja ympäristöhaittojen määrää alettu selvittää.  Tiiviisti rakennetuilla alueilla omat uunit olisi järkevää varata vain ääriolosuhteisiin, tasaamaan lämpöhuippuja ja jatkuvassa käytössä kaukolämpö suositeltavaa.  Pitkät putkienvetomatkat kuitenkin hävittävät energiaa ja raja tulee vastaan, kuinka laajalle alueelle yhdestä laitoksesta lämpöä kannattaa jakaa.

Ojamon lämmön käyttämä maakaasu on fossiilisista polttoaineista ympäristön kannalta riskittömin.  Sen palokaasut ovat vain hiilidioksidi ja vesi.  Esim. rikkiä silloin ei pala, eikä muitakaan vierasaineita.  Sen hiili/vety –suhde on parempi kuin polttoöljyissä, eli vesihöyryä syntyy saatuun energiaan nähden enemmän.  Sen hiilidioksidin tuotto on korkeintaan samaa luokkaa, kuin REF-polttoaineiden II ja III mukana poltettavan muovin.  Esittelyasiakirjassa  harhaan johdetaan, kun korostetaan että REF-polttoaineet ovat hiilidioksidivapaita.  Esittelijä eilen kuitenkin suullisesti korjasi, että hän puhuu tässä verotuksellisesta hiilidioksidivapaudesta.  Ei silloin olisi pitänyt kirjoittaa esittelyasiakirjaan ”kokonaan hiilidioksidivapaa” ja ”täysin hiilidioksidivapaa”.  Puulle polttoaineena on annettu tämä status.  Ja se johtuu siitä, että laskennallisesti hyvin hoidettuun metsään kasvaa uutta puuta poistetun tilalle samassa suhteessa, kun puuta viedään pois metsästä.  Jopa hieman enemmän, kun juuristo jää puusta aina jäljelle maan alle hiilivarastoksi.  Nuori puu imee ilmasta hiilidioksidia kasvamiseensa kovempaa tahtia kuin vanha.  Metsiä pidetään suorataan hiilidioksidinieluina.  Vapaasti metsässä kuollessaan ja lahotessaan puu myös luovuttaa hiilidioksidia ilmakehään, siksi on puolustettavaa, että se palaa ihmisen hyödyksi uunissa. – Muovin en ole kuullut itsestään uudistuvan ja imevän takaisin ilmasta hiilidioksidia, mitä sinne on tullut muovia poltettaessa.  Muovin hiili on peräisin öljystä, joka pumpataan maan alta ja sen polttaminen lisää ilmakehän hiilidioksidin määrää, ja aiheuttaa näin kasvihuoneilmiötä, jota taas pidetään tämän hetken pahimpana ympäristöuhkana.  Muovista valmistettu esine oli se sitten vaikka vaan muovipussi tulisi käyttää esineenä mahdollisimman pitkään, ottaa uuden esineen raaka-aineeksi sitten, jos se suinkin on (ympäristö)taloudellisesti kannattavaa ja haudata sen jälkeen takaisin maahan vaikka niin kuin nyt, kaatopaikan täytteeksi.  REFin ja sen mukana muovin poltolla on sanottu korvattavan hiilen ja raskaan polttoöljyn polttoa, mutta tässä Ojamon lämmön tapauksessa se korvaa vain maakaasua. Ojamo alkaa olla myös putken vetoa ajatellen liian kaukana.  Lämpöhukat tulevat olemaan lämmönsiirrossa huomattavat.

Olen saanut ymmärtää, että putken vetäminen sairaalaan on ennenaikainen investointi ja mahdottoman kallis tällaiseen aikaan tehtäväksi, kun jokainen hallintokunta taas  pakotetaan säästöihin ja moottoritietä kohta rahoitetaan lainalla.

Lohjan kaupungissa on tehty energian säästösopimuksen mukaisia tarkastuksia ja parannusehdotuksia.  Olen ymmärtänyt, että paljon tehostamista on löytynyt.  Otettakoon ne nyt ensihätään käyttöön.  Energian huippuja, joita tasaamaan uutta putkea tarvitaan, on luultavasti vain noin kaksi viikkoa – kuukausi vuodessa.  Ehdotan ennakkosuunnitelman tekemistä, millä erikoissäästötoimilla tällaisen ajan yli päästään tällaisen suuren investoinnin sijaan.  Eli en kannata lämpöputken vetämistä sairaalaan.

Jatkossa uusi voimala on paljon helpompi rakentaa käyttämään vain puhtaita polttoaineita.  EU:n jätteenpolttodirektiivi ei koske käsittelemätöntä puuta vaikka se olisikin puunjalostusteollisuuden jätettä.  Kaatopaikkajätteen vähentäminen on tehtävä toisin toimin.

Lohjalla 19.6.02   
Hannele Ilomäki-Piirilä

Kommentti:  Putki rakennettiin ja sen avulla päästin kilpailemaan maakaasulla lämmitetyistä kiinteistöistä.

2002
Talousarvion kohtaan ____________________,  sivu ______________, en ehdota määrärahamuutosta, mutta ehdotan lausumaa:

  Ruokapalvelun säästöt kohdennetaan niin, että Harjun koulun ruuan
valmistus ei vaarannu.

Perustelut:
Kaupungin eri yläasteita tulee kohdella tasapuolisesti. Harjun koulun tilat on remontoitu vanhasta.  Siksi sieltä puuttuu paljon sellaista, mitä on varta vasten yläasteeksi rakennetuissa muissa kouluissa kuten kirjasto, kielistudio ja asianmukainen voimistelusali.  Koulun luokkatilat ovat myös riittämättömät, yksi luokkahuone on nyt sijoitettu ulos parakkiin.  Jos koulu saa jatkossa kielistudion, lisää luokkatilaa täytyy ottaa ulkoa. -  Harjun koululla on sen sijaan hyvin toimiva keittiö, ruoka on hyvää ja taloudellisesti valmistettu.

Koulujen ruokalistoja muuttamalla ollaan jo säästämässä  koulujen ruuassa.  Miksi voi olla kannattavaa alkaa kuljettaa kahdensadan pienen ruoka-annoksen koulusta neljä ja puolisataa isoa annosta toiselle puolelle kaupunkia.  Pikemminkin paremmin neljän ja puolen sadan ison annoksen valmistuskeittiössä voitaisiin valmistaa muun työn ohessa lisää kaksisataa pientä annosta. Vai onko Perttilän koulussa nyt ylimitoitettu henkilökunta? .  

Kuljetettua ruokaa ei voi enää lämmittää seuraavana päivänä tarjoiltavaksi.  Isossa koulussa menisi isosti haaskaan ruokaa, pienessä koulussa jäisi vähemmän hukkaan heitettävää.

Jos valmistavaa henkilökuntaa vähennetään ruuan kuljetuksen vuoksi, vähentää se myös ruuan jakelun henkilökuntaa.  Neljä ja puolisataa henkeä syö nyt kahdessa vuorossa kolmelta linjalta.  Henkilökunta on mitoitettu ruokailun aikana äärimmilleen. Jokainen kahdeksasluokkalainen on vuorollaan keittiön apuna tiskilinjalla ja keittiöhenkilökunnan sairaslomia tuuraa koulun vahtimestari.  Erikoistapauksissa muutetaan ruokalistaa  vähemmän työllistäväksi:  Kaurapuuro on helppo tarjoilla.  Jos vakinaista henkilökuntaa vähennetään, kolmas jakelulinja täytyy sulkea ja ruokailun jonot kasvavat.  Tässä tapahtuu sitten koko muutoksen ainoa selvä säästö kaupungille:  Malttamaton murrosikäinen katsoo ovelta jonoa ja livahtaa Mac Donalsiin. 

Ruokailutapahtuma on osa koulun kasvatustyötä.  Koulun keittiö opettaa arvostamaan terveellistä ja ravitsevaa ruokaa.  Valmistuskeittiö elää myös muutoin mukana koulun arkea ja juhlaa.  Erikoispäivinä esim. koulun omalla Unkariviikolla ruoka on unkarilaisittain maustettua.  Jouluruoka on perinteistä ja se opetellaan syömään juhlavasti seisovasta pöydästä. 

Kaupungin budjetissa ei hyvää lupailla henkilöstöpolitiikkaan.  Ansiomerkit pitkään kaupunkia palvelleille poistetaan kuten myös kaksikymmenvuotisvapaa.  Harjun koulun emäntä on palvellut kaupunkia ja vielä saman rakennuksen keittiössä täydet neljäkymmentä vuotta. Kaksi vuotta olisi vielä jäljellä eläkeikään.  Näinkö kaupunki kiittää erinomaisesta palveluksesta: Siirtää toisarvoisiin tehtäviin viimeisiksi kahdeksi vuodeksi?  Lohjan kaupungin maine työnantajana on kyseenalaistumassa ja odotettavissa olevassa kilpailutilanteessa se ei lupaa hyvää.

Kommentti: Harjun koulun ruuan valmistus siirrettiin Perttilään.  Kuljetettua ruokaa kaadetaan massoittain roskiin, kun näin kauan lämpimänä pidettyä ruokaa ei voi enää ihmisravinnoksi uudelleen lämmittää.  Edes kuljetusnopeus ei riittänyt. Ruoka olisi pitänyt syödä kahdessa tunnissa, mutta siinä ajassa ei kahta kattausta voinut toteuttaa.  Syöntiaikaa poikkeuksellisesti pidennettiin kolmeksi tunniksi. 

Muidenkin ilmenneiden kuljetusongelmien vuoksi nyt ollaan luomassa järjestelmää, jossa valmistuskeittiö - uusi tehdään Mäntynummelle - jäähdyttää suoraan vasta valmistetun ruuan erikoisvalmisteisissa jäähdyttämöissä ja se kuljetetaan kylmäkuljetuksena.  Vastaanottava koulu lämmittää ruuan uudelleen ennen esillepanoa.

Lohjanharjun osayleiskaavan muuttaminen Lempolan alueella

Muutosesitys

Onko meillä rohkeutta katsoa asioita todella pitkällä tähtäyksellä?  

Moottoritien sijoittamista Lohjanharjun pohjoisrinteelle perustellaan pohjavesien suojelulla.  Silloin lähdetään siitä, että liikenteen määrälle ei voida mitään, se sen sijaan kuitenkin kasvaa ja moottoritietasoinen tie on välttämättömyys.  Tässä tilanteessa harjulla kulkevaa valtatietä pidetään suurempana uhkana pohjavesille kuin viimeisellä tekniikalla toteutettua E 18 tietä Lempoon alueen halki. Olkoonkin että samalla liikenteen määrää lisätään Turku-liikenteellä ja olkoonkin, että kyseisellä alueella on kaupungin tärkeitä pohjavedenottamoita. 

Nyt olemme päättämässä kaavaa useiden vedenottamoiden veden muodostumisalueella.

Tässä salissa on Salkinoja-Salonen ollut kertomassa lohjalaisille kiinnostuneille, miten puhdasta pohjavettä syntyy.  Hän kertoi, että vastoin yleistä luuloa, hiekka ei ole se aine, joka veden puhdistaa juomakelpoiseksi.  Veden puhdistukseen tarvitaan elävä humuskerros hiekan päällä.  Hiekkakuoppien maisemointi tarkoittaa niiden kaltevuuksien tasaamista ja humuskerroksen palauttamista.  Avoin hiekka on haava, joka päästää mahdolliset vaaralliset aineet suoraan juomaveteen. – Hän oli erittäin pöyristynyt siitä, että meillä vainajia haudataan suoraan hiekkaan tämän puhdistavan kerroksen alapuolelle, vertaa Metsolan hautausmaa.  Onneksi emme juo sillä puolella harjua syntynyttä vettä.

Jos moottoritietä ja siitä lähtevää sisääntulotietä pidetään annettuina reunaehtoina, joka ei aivan täysin kuitenkaan pidä paikkaansa. - Tiesuunnitelma ei ole saanut lainvoimaa, koska useita selvityksiä on vielä tekeillä. – Mutta kuitenkin tänään käsiteltävässä kaavassa ratkaistaan moottoritieristeyksen lähelle jäävien alueiden käytöstä alueella, jonka kaupallinen arvo on tietenkin suuri.

Vaikka yksi reunaehdoista olisi moottoritie, merkitykseltään suurempi on veden kohtalo tällä alueella.  Tiedossa on, että kaupunki ei saa olla yhden vaikka olisikin riittävän vesilähteen varassa.  Tulevaisuuden vedenhankinnan turvaamiseksi lähteitä on oltava useita ja varakapasiteettia vielä näidenkin ulkopuolella. 

Tässä kaavassa puhutaan pohjaveden suojelun huomioonottamisesta, mutta sanallakaan ei korosteta sitä, että sille on jätettävä tilaa muodostua.  On toinen asia pyrkiä suojelemaan pohjavettä pilaantumiselta ja toinen asia antaa mahdollisuus sen ensin muodostua.   Tämän kaavan  alueella ollaan erilaisella rakentamisella peittämässä suuruusluokkaa puolet pohjaveden muodostumisen kannalta tärkeästä maanpinnasta, siitä, mikä moottoritieltä vielä jää.

Ehdottomat korjausvaatimukset kaavaan ovat:

1. Avoimet hiekkakuopat on maisemoitava mitä pikimmin pohjaveden kannalta asiallisesti, eli siis loivennettava ja peitettävä puhtaalla humuskerroksella.  Rakentamista niihin tai kuopan muuta täyttämistä ei tule sallia.

2. Luonnontilassa olevat alueet on jätettävä luonnontilaan.  Rakentamista vaativia toimintoja ei tule alueelle kaavoittaa.

3. Sinänsä aivan turha ja perusteeton Lehmijärventien uusi liittymä on poistettava ja kulku Lehmijärventielle järjestettävä samasta liittymästä kuin autokatsastukseen mennään aivan kuin nytkin on asia.  Silloin saadaan lisää aluetta säilymään luonnontilaisena.  Myös Perttilän ja Lempolan alueen asukkaiden sekä Mäntynummen koulun käyttämä ulkoilualue saadaan näin säilymään käyttökelpoisena.

Jollei näitä ehdotuksiani voida pohtimatta hyväksyä teen esityksen, että asia jätetään vielä pöydälle lähempää tarkastelua varten.

 Lohjalla 24.4.2002  
Hannele Ilomäki-Piirilä
    valtuutettu

Kommentti:  Eipähän jätetty

Valtuuston kyselytunti 30.5.2001

Kysymys kaupunginhallitukselle

  Kansalaisten luottamus omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa ja
kunnallispoliittiseen järjestelmään on horjunut, mikä näkyi viime vaaleissa erittäin alhaisena äänestysvilkkautena ja vaikeutena saada suostumuksia kunnallisvaaliehdokkaiksi.  Myös äänestystuloksessa oli protestin piirteitä.

Meillä on aikaa alle neljä vuotta toimia.  Millä lailla kaupunginhallitus aikoo reagoida asiaan?  Muutetaanko päätösprosesseihin liittyviä käytänteitä ja miten, jotta kaupunkilaisten luottamus palautuisi?

Lohjalla 27.5.2001

  ____________________________________
    Hannele Ilomäki-Piirilä

Kommentti  En ole huomannut mitään tehdyn.

Kaupunginvaltuusto 23.1.02

Puhe ja muutettu päätösehdotus

Meille annetaan kovasti mutkaton ja auvoinen kuva moottoritiestä ja sen suunnittelun etenemisestä päätöksen esittelyssä. Tiehen suhtaudutaan ikään kuin valtakunnan tärkeimpään hankkeeseen jossa mitään negatiivista ei ole olemassakaan. 
Haluan kiinnittää huomiotanne eräisiin näkökohtiin:

1. Ympäristövaikutusten arviointi tehtiin vuonna -96 hosuen sellaiseen aikaan, että kasvi- ja eläinlajisto ei voinut selvitä.  Siitä oli seurauksena se, että vasta viime keväänä, kun Lieviö – Lohja –tiesuunnitelman hyväksymispäätös oli jo tehty, lähdettiin selvittämään tien alle mahdollisesti jääviä direktiivilajeja.  Liito-oravan esiintymiä on nyt kartoitettu, puutteellisesti vielä sekin.  Kartoituksen tulos ehkä kuitenkin yllätti tienrakentajat.  Liito-oravasta saatiin 47 esiintymähavaintoa.  Tämä merkitsee sitä, että tielinjauksen alueella on 47 kohdetta, joissa ehkä on muitakin suojelua edellyttäviä lajeja.  Liito-orava on n.s. sateenvarjolaji, missä se pystyy luonnonvaraisena elämään, siellä todennäköisyys kohdata muitakin harvinaisuuksia on suuri.
 
2.  Tien yhteyteen, Karnaisiin ja Aseman vesitornille ollaan tuomassa palveluja alueille, jossa ihmiset ovat tottuneet pärjäämään ilman, kun taas vastaavasti nykyinen ykköstie kuolee, mitä palveluihin tulee.  Sille käy samoin kuin vanhalle Hämeenlinnantielle.  Kahvikuppia on vaikea löytää puhumattakaan huoltoasemista ja ruokakaupoista.  Hiidenpirtin huoltoasema ennätti jo kertoa sulkemisesta viime viikolla.  Kesätori, ravintola ja kauppa tulevat seuraamaan sitä.  Alueen vakituisten asukkaiden ostokyky ei riitä niiden ylläpitämiseen.  Samoin käy monien palvelupisteiden myös edempänä ykköstietä.

Lohjalaisille uusi E18 -tie merkitsee pysyvää uhkaa vesille.  Kaksi kaupungin pohjavedenottamoa sijaitsee niin lähellä tielinjausta, että kaupungin terveysvalvonta on jo kertonut harkitsevansa niiden sulkemista.
 
Pohjavesiä niin sanotusti suojataan suunnitelmassa siten, että tielle satavat vedet kerätään ja johdetaan Lehmijärveen ja Koivulan selälle laskeutumisaltaiden ja juurakkopuhdistuksen kautta.  Kovin on vaan pieni se autojen mukana kulkevien kemikaalien määrä, minkä juurakot voivat käyttää ravinnokseen.  Saamme vesistönsaastutusautomaatin.  Sellaiseen aikaan, kuin nyt viime päivät ovat olleet, ei autojen nostattama saastesumu tottele pohjaveden suojaajia.  Sitä leviää ympäristöön.

3. Sitten oleellisin kohta tässä suunnitelmassa:  Tien tarve.  Kuuntelen aamuisin ylen aikaista ja sen liikennetiedotteita.  Kovasti on haussa lopullinen ratkaisu pääkaupunkiseudun liikenneongelmiin.  Liikenne lisääntyy nopeammin kuin teitä ehditään Helsingin ympärille rakentaa.  Kun siihen lisätään vielä töissä käyvien ihmisten kiire ja stressi ja huonot kelit, tuloksena on ”kuoleman kiitoradat” kuten pääkaupunkiseudun liikennettä kuvasi pohjoisesta muuttanut henkilö äskettäin.  Tähän kurimukseenko me sinetöimme Lohjalaisten kohtalon.  Niin kauan kun tiet täältä paranevat Helsingin suuntaan, niin kauan tänne muuttaa ihmisiä, joiden tarkoituskin on ajaa päivittäin Helsingin ja Lohjan väliä.  Autot kulkevat kuin junat, moottoritiellä kaksi raidellista ja harjutiellä yksi.  Se ero on vaan, että tämä autoletka ei pysty pysähtymään kuin juna vaan jokainen on oma irtokappaleensa ja rojahtaa toistensa niskaan, jos jotain hämminkiä tapahtuu.  Turvallista ajamista ei näemmä opita, kun tärkeintä on nopeus. 

Kysyin vasta valitulta kaupunginjohtajalta haastattelussa, voisiko hän kuvitella Lohjaa radanvarsikaupunkina, kun meillä tuo Elsa -varaus vielä on.  Hän vastasi, että ratahallintokeskuksella ei nyt ole resursseja uusien ratojen rakentamiseen, mutta kahdenkymmenen vuoden kuluttua tilanne on toinen.  Eli vastaus oli varovainen kyllä.  Jos nyt lohjalaiset , lainausmerkillä, ”saavat” moottoritien, ratahanke siirtyy taas kymmeniä vuosia eteenpäin.

E18 –moottoritien tarpeellisuutta arvostellessani en ole yksin.  Valtiontalouden tarkastusvirasto on tarkastusraportissaan 11/98 moittinut tielaitosta valtion varojen haaskaamisesta sillä, että moottoriteitä rakennetaan jo ikään kuin ennakkoon, ennen kuin liikennemäärät sitä edellyttävät ja näin luodaan liikenteen kasvua.  Se totesi myös raportissaan, että liikenteen tämän päivän todellinen ongelma ei ole Turku – Lohjanharju välillä.

4. Toivoisin lohjalaisille rauhaa ja puhdasta elinympäristöä.  Helsingin seutua täytyy käyttää hyväksi työssäkäyntialueena, mutta työmatkojen tulisi olla sellaiset, että sinne voi turvallisin mielin lähettää läheisen tai perheen äidin tai isän.  Mieluummin työmatka saisi olla levähdyshetki päivän paineista tai myös etätyön tekemistä, niin että työssäoloaika lyhenee.  Tällaista matkustusta me saamme vasta, kun rautatieyhteys on totta.  Nyt emme kaikesta keskustan kehittämisestä huolimatta ole edes aloittaneet suunnitella, miten esim. Elsa niveltyy joskus meidän kaupunkiliikenteeseemme.  Missä on tuleva rautatieasema?  Kuinka se tavoitetaan.  Onko muita pysäkkejä.  Vai onko tarkoituksenmukaista, että aina kahdenkymmenen vuoden välein keskusta rakennetaan uudestaan?

5. Yhteenveto:  Moottoritie tuo sopivista paikoista maata omistaville kaupunkilaisille vaurautta, lisää asukkaita kaupunkiin ja yrityksiä liikenteen solmukohtiin, mutta se tietää stressin lisääntymistä, ympäristön arvojen tuhoutumista, melua, saastetta, pinta- ja pohjavesien likaantumisriskiä, sekä Suomen lakkaamista olemasta EU:n mallioppilas, jos piittaamatta sitoutumisestamme, jätämme suojelematta meille suojeltavaksi osoitetut lajit.  Esimerkiksi liito-oravan kohdalla suotuisan suojelun tasoa ei ole tavoitettukaan, kun laji on viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana taantunut noin puoleen.  Hyväksyessään moottoritielinjauksen vielä näiden kaikkien suunnittelun yhteydessä selvinneiden seikkojen jälkeen, Lohja sanoutuu irti kestävän kehityksen tavoitteestaan.  Hyvinvointia, turvallisuutta ja terveellistä hyvinvoivaa ympäristöä ei tällä suunnitelmalla saavuteta.  Eikä tasa-arvoa ihmisten välille.  Toivon tietysti muuta ja tulen tekemään muutetun päätösehdotuksen.

     Hannele Ilomäki-Piirilä

P.S.  Viime Kunta –lehden numerossa arkkitehti Heikki Koivisto visioi Helsingin ympärille pienten kasvukeskusten verkostoa, jotka olisivat yhteydessä toisiinsa rautateitse.

Muutettu päätösehdotus:

V a l t u u s t o   p ä ä t t ä ä

antaa Uudenmaan tiepiirille seuraavan lausunnon valtatien 1 (E18) välin Oittila-Lempola rakentamisesta moottoritienä, tiesuunnitelma:

Lohjan kaupunginvaltuusto on todennut, että E 18 –suunnittelun edetessä on selvinnyt niin monta kaupungin tulevaisuuden kannalta epämiellyttävää ja mahdotonta seikkaa, että Lohjan kaupunki lausuntonaan tiesuunnitelmasta
- sanoutuu irti tien toteuttamisesta tällä linjauksella ja sen sijaan esittää, että valtatie 1:tä kehitetään nykyistä linjausta noudattaen.
-   päättää jäädyttää moottoritiehen liittyvät muutostyöt.
- toivoo, että näin säästyneet varat käytettäisiin rataverkon suunnittelemiseen niin, että mahdollistuisi yhteys Lohjalta Helsinkiin rautateitse.  

Kommentti  Oli taistelua tulimyllyjä vastaan!  Kumpahan sanoin, mitä tiesin. 

Munkkaan jäteaseman räjäytystyömaan aiheuttamat vauriot

Jälkipuhetta aloitteesta 2002

Mitä mahtaa ollut asian käsittelyn suhteen tarkoitus tehdä?  Nyt asia on heitetty takaisin alkuun.  Tämä paperi, joka nyt jälkikäteen on liitetty mukaan, on juuri syynä siihen sotkuun, mikä tässä asiassa on.  Asukkaiden ja muiden asiaan liittyneiden tahojen annettiin ymmärtää, että on kyseessä puolueeton räjäytystöiden vaurioiden valvonta, niin juuri kuten tässä jäteyhtiön tiedotteessa sanotaan.

Sillä saatiin aikaa ja rauhaa Finnrock Oy:lle valmistella seuranta niin, että mahdolliset jäljet peittyvät.  Etukäteistarkastus tehtiin käsivaraisesti, piirtämällä lyijykynällä, vaikka nykyaikaisia menettelyitäkin on olemassa valokuvauksesta ja videoinnista alkaen.  – Jälkikäteen Finnrockin johtaja halvensi puhelinkeskustelussa tätä työntekijäänsä kertomalla, että hänen työllään ei ole mitään todistusvoimaa. 

Vaurioiden ilmenemisaikana hänellä ei ollut joko aikaa tulla niitä toteamaan taikka hän tuli ja asiaan perehtymisen sijaan solvasi ja pelotteli ihmisiä puuttumasta tapahtuneeseen mitenkään.  -  Minullekin soitti säikähtänyt ihminen ääni vapisten, mitä tämä oikein merkitsi.  Itse sain solvausryöpyn puhelimitse.   Ensin kaikenlaisia tekaistuja syitä, mistä vaurio johtuu, mutta ei lupausta tulla katsomaan.  Syynä kuulemma oli Pohjaveden muutokset – Mutta tiesin pohjaveden muutoksen määrän.  Ei pitänyt pakkaansa.  No routa liikuttanut. – Joka vuosi on talvella vähintään yhtä paljon pakkasta.  Maaperä on hietaa, jolloin tärinä ei voi siirtyä.  Tässä firmalla oli virhetieto, pohja on ilmiselvä savi, joka vie erinomaisesti värinöitä.  Ja tässä kohdassa oli enää solvaustenvuoro.  Minullakin oli kylmä hiki, kun puhelu oli ohi.

Kyseisen vauriotarkastusyhtiön maine kiiri sitten vasta perästä päin tietoomme.  Se on kuulu siitä, että se kun tarkastaa, mitään vaurioita ei tule, joita tarvitsisi korvata.  He itsekin ylpeilevät sillä.  Heidän palkkaansa eivät maksaneet asukkaat vaan räjäytyksiä tehnyt yritys.

Tähän saumaan olisi tarvittu ja pikaisesti kaupungin apua olletinkin, kun kaupunki oli luvannut julkisesti, että haittaa ympäristölle ei aiheudu.  -  Kaupungin kamera kävi erään vaurion kuvaamassa räjäytysten  alkuvaiheessa.  Miten helppoa olisi ollut käydä sama kohta uudelleen välittömästi työn loputtua.  Siis välittömästi.

Tarkoitin aloitteessa välitöntä kaupungin virka- ja luottamushenkilön kierrosta vaurioita saaneihin kohteisiin.  Näin aikaa pelaamalla, ottaen huomioon jo tapahtunut Finnrockin toiminta, asukkaat jätettiin yksin mahdottoman ongelman eteen.  Viivyttelemällä asiassa kaupunki osallistui asukkaita vahingoittavaan toimintaan.  Tässä tilanteessa viittaaminen oikeudessa tapahtuvaan asian käsittelyyn, kuulostaa lähinnä herjalta. 

Kommentti:  Niinpä!

Kirjaston paikka   Kaupunginvaltuusto  20.6.01, puheenvuoroja

Kun kirjaston paikkakysymystä esiteltiin kuukausi sitten valtuustolle, valtuuston toiseksi suurin ryhmä päätti selkeästi,  yksimielisesti ilman soraääniä, pyytää kaavoitusjohtajaa valmistelemaan myös kolmas kirjaston vaihtoehtoinen sijainti yhtä korkeatasoisella havainnepiirroksella, kuin oli nyt Luoman talon alueelle tehty.

Hallituksen äänestystulokseen tai mihinkään muuhunkaan ei voida vedota, kun tämä pyyntö jätettiin täyttämättä. 

Tässä kaupungissa valtuusto on ylin päättävä elin ja sen tulisi tehdä päätökset selkeiden vaihtoehtojen pohjalta.  Mitään omaa rakentamispäätöstä en voi kuvitella tekeväni niin hataralla pohjalla kuin tässä nyt.  Tilanne tulee ensin kartottaa tutkimalla läpi kaikki mahdolliset vaihtoehdot tasapuolisesti ja valita sitten erilaisten kompromissien kautta paras mahdollinen.  Ei ole nyt väliä, mikä se tontti oli, josta erityisesti pyysimme havainnekuvaa.  Erilaisissa kansalaiskeskusteluissa on pelkästään ydinkeskustan alueella jo ehdotettu useita tontteja.  Niihin kaikkiin olisi pitänyt pystyä ottamaan kantaa, ensin kaupunkikuvallisesti ja toimivuuden kannalta ja sitten taloudelliset ja muutkin tekniset seikat huomioon ottaen ja näin haarukoida todellinen tilanne.  Epävarmuustekijöitä ei muissa mahdollisissa ole sen enempää kuin kuitenkin on Luoman talon alueella.

Vielä on käymättä myös kansalaiskeskustelu siitä, mitä käsitteen kirjasto Lohjalla halutaan sisältävän, mitä toiveita tässä vaiheessa voidaan lähteä toteuttamaan ja mille kaikella on löydyttävä jatkossa tilaa kiinteistöä laajentamalla.  Se olisi järkevää käydä, ennen kuin toimeksianto arkkitehdeille annetaan.  Sitten kun toiminnot määrittelee jo suunniteltu rakennus, on niistä vaikea enää keskustella.

Jos, ja varmasti onkin näitä keskusteluja käynyt jo joku toimikunta, minkäänlaista toimikunnan raporttia en uutena valtuutettuna ole nähnyt, josta olisi selvinnyt, mitä on mietitty.

Vielä kerran palaan siihen, että kukaan virkamies ei päätä julkisen rakennuksen sijainnista.  Siksi valtuustolle olisi pitänyt toimittaa viimeistään sen pyytäessä tämä lisätieto.  Näin jäi nyt oikeisto-keskustaryhmältä pois mahdollisuus vaikuttaa muuhun valtuustoon oman vaihtoehtonsa puolesta.  - Tai mahdollisesti sitten itsekin todeta, että oli tämän paikan kohdalta väärässä.   Emme tiedä.

   Hannele Ilomäki-Piirilä

Market valtuustossa 25.4.2001

Puhe

Haluaisin, että valtuusto ja kaupungin johto kerrankin kuuntelisivat kansalaisia.  Mitä varten tätä työtä sitten tehdään?  Mitä varten kaupunkia kehitetään, jollei siinä asuvia ihmisiä varten.  Pelkään , että tähän nyt sekoittuu kauppojen keskinäistä kilpapeliä.  Siihen ei kaupunginvaltuuston pidä sekaantua.
Olen seurannut Marketista käytyä kirjoittelua ja muuta keskustelua.  Siihen on osallistunut ihmisiä laajalti ja monista yhteiskuntaluokista.  Päällimmäiseksi on jäänyt hätä tämän kaupungin tulevaisuudesta ja kehityksen suunnasta. Marketin rakentamista perustellaan taas ikään kuin vaaralla jäädä   kehityksen   kelkasta. 
Mutta mikä on se juna, joka meitä vie?  Saneleeko sen suunnan sokea markkinavoima, vai onko ottanut ihminen ohjat käsiinsä?  Onko suunta kestävä.? Onko suunta sen mukainen, että ihminen, ihmiskunta, luomakunta tämä planeetta pelastuu.  Mitkä ovat ne päätökset, jotka vievät meitä luonnon ja ympäristön kestämisen suuntaan?  Mitkä ovat ne päätökset, jotka vievät myös ihmiskulttuurin ja ihmisen kestämisen suuntaan.  Mitkä päätökset antavat perheille yhdessäoloa, antavat aikaa luoda jotain kotona, huolehtia lähipiiristä, huolehtia lähiympäristöstä.  Mikä on se kehityksen suunta, joka antaa auton jäädä talliin ja omistajalleen aikaa ihailla tätä kaunista ympäristöä, jota yhdessä tänne luomme?  Se kehityksen suunta, jossa ei ole jatkuva menemisen meininki, mutta jossa on tekemisen meininki.  Ja rauha kaiken tekemisen ohella. 

Luoko tätä kulttuuria market, johon mennään ostamaan paljon, johon mennään ostamaan autolla ja jossa ollaan tietokoneilla laaditun manipuloinnin kohteena, jotka luovat tarpeita ja ohjaavat ostamista.  Vai luoko tätä kulttuuria lähikauppojen verkko, joka tuo päivittäiset tarvikkeet käden ulottuville pienissä erissä ostettaviksi.  Lähikauppojen verkko, joka luo samalla tuttuuden ja turvallisuuden tunteen.  Yhdistää naapurit keskenään, päästää lapsiin kotona sidotun ihmisen kuitenkin päivän aikana käymään jossain ihmisten ilmoilla.  Vertaa raamatun aikainen Naiset kaivolla. Nykyinen versio voisi olla henkilöt kaivolla tai paremminkin henkilöt lähikaupalla.

Suurmarkettia ja lähikauppaa emme voi saada molempia.  Vaara on saada market, joka kuihtuu ostajien puutteeseen, jolloin linja-autoasema purettiin turhaan, tai se, että ostajat innostuessaan suuresta ja hienosta ja uudesta jättävät lähikaupat painumaan kannattavuuden alle.

Tämä market-päätös on vasta alkua suunnan valinnalle.  Jos nyt päätämme olla ryhtymättä aiesopimukseen, joka ei tietenkään tarkoita, etteikö alettaisi kehittää kaupungin keskustaa, se ei olisi kuitenkaan riittävä market-päätös.  Meidän olisi oltava valmiit myös päättämään, että lähiaikana ei tehdä mitään muutakaan suurmarkettia esim. Tynninharjulle.  Sen aika on vasta sitten, kun väestöpohja lisäkauppoja vaatii.  En tiedä Tynninharjulle olevan nyt tulossa mitään suurta asukaskeskittymää ja pohjoislohjalaistenkin markettarpeet on täytetty jos ei Nummelan marketilla niin myös Anttilan paikalle rakentuvalla suuryksiköllä.

Lohjalle tarvitaan toki kauppaliikettä, joka voisi olla vaikkapa Osuuskauppa Seutu, joka myy laadukasta, kestävää ja samalla hintavaakin tavaraa, sille, joka haluaa ostaa harvoin, mutta kestävää.  Tällainen laatutavaratalo olisi Lohjalle aarre ja nostaisi Lohjan arvoa kauppapaikkana.  Se ei tarvitsisi yhtä paljon tilaa ei myöskään autoille kuin päivittäistavaramarket, joka kilpailee hinnalla ja volyymillä.  Mutta sillä tulisi olla asiantuntevaa ja koulutettua myyntihenkilökuntaa myytyyn kappalemäärään nähden enemmän ja siten työllistävyyttä enemmän.  Kriittinen kuluttaja , jota toivon, että tulevaisuuden kuluttajat yhä enenevässä määrin ovat, tulee vaatimaan enemmän tietoa tuotteesta aina raaka-aineen hankintaa ja alihankkijoiden työllistämisen tapaa myöden.

Toivon, että tätä aiesopimusta ei hyväksytä ja näin valitaan Lohjalle kestävä kehityksen suunta niin ihmisen kuin luonnon kannalta.

Lohjan 1. kolmannesvuosiraportti 2001

Ensin ruusut:  Hallinto- ja talouspalvelut, sivu4 - 5.

Lohjalla on tehty kiitettävän monipuolisia toimenpiteitä joukkoliikenteen käytettävyyden parantamiseksi ja tulostakin näistä on tullut.  Palveluliikenteessä matkustajamäärät ovat kasvaneet ja Lohjalipun käyttö on lisääntynyt.  Kaupungin rahallisen tuen tarve tulee sitten vähenemään, kun julkisen liikenteen käyttömäärät ovat kasvaneet niin suuriksi, että kannattavuus tulee jo siitä.
. 
Haluan vielä muistuttaa, miten laajasti kestävän kehityksen mukaista tämä toiminta on: Joukkoliikenteen sujuessa sen käyttö lisää sosiaalisuutta ihmisten kesken, lisää tasa-arvoisuutta ja turvallisuutta, mitä tuttuus ja naapuruston tunteminen antaa, parantaa ympäristöä vähentämällä liikenteen kokonaismäärää ja säästää sitä vaivaa ja rahaa yksityisiltä ihmisiltä, mitä oman auton jatkuva huolto ja kunnostukset mukanaan tuovat.  Auto on hyvä olla, mutta sillä ei pidä jatkuvasti ajaa.

 Risut: Kartastotoimi, s. 3.
-Tavoite. Kaavoituksen pohjakartat kiinteistörajojen ja rakennusten osalta ajan tasalla 5 päivän kuluessa tiedon saannista… - Toteutunut

 Ei pidä paikkaansa.  Katso esim. erikseen jaettavat asiakirjat s. 19.
Vanhan Muijalantien varrella, kuvan oikealle reunalla, on tontit oikeasti jo rakennettu.  Ystäväni perhe on asunut jo toista vuotta talossaan samoin kuin monet naapurinsakin.  Mutta yhä pohjakartassa on pelkät tontit rakennuksista ei tietoakaan.

Tämä ei ole mikään yksittäistapaus.  Tästä on myös itselleni aiheutunut   henkilökohtaista ja hyvin pysyvää haittaa, siitä, että kartoista puuttuvat kiinteistöt. 

Peruskarttojen ajantasaistamista kartastotoimi ei edes lupaa.

En tiedä, kenen tätä pitäisi valvoa, että raportointi on oikeellinen.  Esimiehen, hallituksen vai tarkastuslautakunnan vai näinkö se sitten hoituu?

Valtuustoaloite

Esittelyoikeus

Nykyinen ympäristölautakunta on yhdistetty kaavoitus-, terveys-, rakennus- ja ympäristölautakunnista.  Jokaisella toimialalla on oma johtava virkailijansa, joka on valittu tehtävään alan koulutuksen ja erityistuntemuksen mukaan. Kaavoitusjohtaja on ympäristöosaston esimies.  Näillä neljällä eri toimialalla henkilöstö kouluttautuu koko ajan eteenpäin niin, että kaupungissa säilyy viimeinen tietämys alan kehityksestä. 

Ympäristölautakunnan luottamushenkilöt ovat vaativan tehtävän edessä, kun heiltä edellytetään näiden kaikkien toimialojen asioihin perehtymistä.

Näin onkin tärkeää, että lautakunnassa asioiden esittelijänä toimii aina kyseisen asia-alueen oma asiantuntija.  Lain mukaan näin on oltava terveys- ja rakennusasioissa. Ympäristöasioilla ei ole tätä lain suojaa.  Jotta nykyajalle erittäin tärkeät  ympäristö-näkökohdat pääsevät esille, tulee varmistaa, että lautakunta pääsee tekemään päätöksensä parhaan asiantuntemuksen pohjalta ja lyhytnäköisillä taloudellisilla ym. syillä ei voida syrjäyttää ympäristöasiantuntemusta esittelijän paikalta.

Aloitteeni kuuluu:

Lohjan kaupungin johtosääntöä on tarkistettava niin, että ympäristölautakunnan kokouksissa päätökset tehdään aina alan parhaan asiantuntijan esittelyn pohjalta.   Eli esittelijänä toimii aina se viranhaltija, jonka toimialaan asia kuuluu, myös ympäristöasioissa.  Tätä oikeutta häneltä ei voida siirtää toisen alan viranhaltijalle tämän asemasta riippumatta.

Lohjalla 28.3.2001
  ________________________________________
  Hannele Ilomäki-Piirilä, kaupunginvaltuutettu

VALTUSTOALOITE

Pyörätien jatkaminen Suitiantiellä

Suitiantien pyörätie päättyy noin 600 m ennen kaatopaikan nykyistä risteystä.  Jätekeskukseen menevä raskasliikenne tiellä on jo nyt lisääntynyt REF-laitoksen aloitettua toiminnan.  Kun uusi vaaka-asema valmistuu, siirtyy jätekeskuksen kaikki liikenne kulkemaan kilometrin edemmäs Suitiantiellä.  Suitiantieltä, Paunista ja Takakulmasta kulkee koululaisia kaupungin keskustan kouluihin. 

Esitänkin, että pyörätietä Suitiantiellä jatketaan pikaisesti ja että se ulotetaan kaupungin rajalle asti.  Tämä siksi, että myös työmatkaliikenne aamuisin ja iltapäivällä on tältä suunnalta vilkasta.  Tähän vaikuttanee se, että alueen läpi ei ole minkäänlaista julkista liikennettä keskustan työpaikkoihin.  Rakennettava pyörätie palvelisi myös  vapaa-ajan liikkujia.  Siuntio-Virkkala –reitti on hyvin suosittu pyöräilijöiden kuntolenkki.  Myös rullasuksihiihtäjiä ja muita ulkoilijoita tiellä liikkuu.

17.1.2001
  _______________________________________
  Hannele Ilomäki-Piirilä

Kommennti:  Pyöräilijän päälle on jo ajanut Munkaalta tullut ajoneuvo, häikäistyi, mutta pyörätietä ei vai ole...  Kuulemma kevyen liikenteen määrä tiellä ei ole riittävä.  Kyllä se ainakin vähentyy tällä tavalla.

VALTUUSTOALOITE

Jätekeskuksen räjäytystyössä tapahtuneiden rakennusvaurioiden arvioiminen

Munkkaan jätekeskuksen maa-ainesoton ja uuden tien rakentamisen yhteydessä räjäytettiin kalliota runsaasti vuosina 1999 – 2000.  Räjäytykset eivät olleet varovaisia.  Töiden kuluessa ilmestyi halkeilua useiden lähirakennusten muureihin ja perustuksiin.  Halkeiluja syntyi myös kesäaikaan, jolloin syynä ei voinut olla juuri sattumalta silloin syntyneet routavauriot. 

Länsi-Uudenmaan Jätehuolto Oy on suhtautunut täysin välinpitämättömästi vaurioiden korvausvaatimuksiin.  Kaupunki lupasi useassa yhteydessä huolehtia siitä, ettei jätekeskuksesta aiheudu haittaa naapurustolle.  Esitänkin, että kaupunki lunastaa lupauksensa ja asettaa asiantuntijaraadin tutustumaan vaurioihin ja vauhdittaa korvausten saamista.

Lohjalla 17.1.2001
  _____________________________________-
  Hannele Ilomäki-Piirilä